Kun näistä viljelysasioista ei emäntä tiedä tarpeeksi, niin makkaranhaun menomatkalla isäntä pääsi haastateltavaksi emännän kirjoitellessa vieressä sanomiset talteen. Ja tällainen kuulumis- ja tietopläjäys sitten syntyi:
Kun kylvöt on nyt saatu päätökseen, miltä tuntuu?
− On se helpottava asia, mutta muut työt painavat kyllä päälle. Talon ja pihan kanssa on tekemistä, vaikka maataloushommissa onkin pikkutauko. Tosin pitäisi kyllä tehä hiehoille uusi erotusaitaus.
Mitä muokkaustoimenpiteitä (tänä vuonna) tehtiin?
− Kyllä meillä kaikki pellot kynnettiin, mitä kylvettiin. Vähän maalajin ja olosuhteiden mukaan kynnetään joko syksyllä tai keväällä. No sitten sen jälkeen ne äestetään ja ajetaan karjan lantaa. Se vähän riippuu, toisia äestetään enemmän ja toisia vähemmän. Voihan vaikka kiekkomuokkaimella ajaa.
Mitä pelloille kylvettiin ja miksi?
− Kylvettiin ohraa, kauraa ja sitten osalle pelloista ohra suojaviljaksi nurmelle. Sitten kokeiltiin sinimailasta yhdelle pellolle, jossa ohra-kaura on suojaviljana. Tulee meille vielä yks riistapelto, johon tulee rehukaalta ja kauraa.
Miten luomuviljely poikkeaa tavanomaisesta kasvien, työtapojen ja esimerkiksi rikkakasvien torjunnan suhteen?
− Ei voi käyttää apulantaa eikä kasvinsuojeluaineita (myrkkyjä). Kyntäminen on tosi tärkeää, ja sitten se sais onnistua hyvin. Kylvetään kunnolla vasta sitten, kun maa on tarpeeksi lämmin. Eli kylvetään myöhemmin. Muuten rikkakasveilla on paremmat olosuhteet menestyä. Pikakesannolla eli äestelemällä pari viikkoa ja myöhäisellä kylvöllä voisi olla myös mahdollista vähentää rikkoja, mutta polttoainettahan siinä kuluu ja maan rakenne kyllä kärsii.
Luomussa on aika vähän mahdollista kylvön jälkeen vaikuttaa rikkakasveihin, pelkästään puhdistusniitoilla (meillä). Viljelykierto on tärkeää. Pitää olla erilaisia kasveja. Väistämättä ilman myrkytystä neljävuotiaat nurmet tulee tiensä päähän. Sitte pitäis pitää ainakin yksi vuosi puhtaalla viljalla. Laitumien kanssa tosin tämäkin on vähän vaikeaa, ei lehmiä voi pelkästään metsässä pitää!
Luomussa pitää hyväksyä, että pellossa on montaa erilaista kasvia. Toiset maistuu eläimille, vaikkei niitä ole tarkoitus viljellä: lehmät syö melkein ensimmäiseksi voikukat ja pässi hevonhierakat.
Miten säät ja muut olosuhteet suosivat tänä keväänä kylväjää?
− Ihan hyvin periaatteessa. Liian kuivaa oli, että peltoja ei kannattanut muokata niin paljon kuin ois halunnut. Enempi muokkaus olisi vain aiheuttanut eroosiota. Mistä taas johtu se, että kylvettiin enemmän puhtaita viljakasvustoja kuin nurmea ja suojaviljaa (, jolloin tasainen pelto ei niin tärkeää). Kasvu on jäljessä myös kuivuuden takia.
Miten koneet kestivät käytössä?
− Hyvin. Rikkoutumiset on aina odottamattomia, mutta niitä sattuu. Työllä tai viimeistään rahalla niistä yleensä selviää. Rikkoutunut nostolaitteen rajoitin aiheutti kyllä melkoisen ketjureaktion, mutta onpahan sekin jo korjattu.
Milloin ja millaista satoa on odotettavissa?
− Nurmista kerätään pääsääntöisesti vain yksi sato. Toinen murskataan kesantomurskaimella. Se on viherlannoitusta. Viljasta lähinnä on tarkoitus saada siemenet seuraavien vuosien kylvöksi sekä pari tuhatta kiloa viljaa villasioille. Panostukset eivät viljan viljelyyn tänäkään vuonna olleet kovin merkittäviä − mikä myös näkyy tuloksessa. Aikataulu riippuu ihan säästä. Rehunteko menee varmaan heinäkuuhun. Pyritään saamaan kuivaa heinää myös tehtyä ja olkia viljasta kuivikkeiksi.
Osittain tehdään kahta satoa, ehkä ensi viikolla joiltain lohkoilta. Sonneille pitää olla parempaa ruokaa. Emojen ei tarvitse varsinkaan talvikaudella lihoa liikaa, jotta syntyvät vasikat pysyvät sopivan kokoisina. Lehmän koko vaikuttaa tiineytymiseenkin: liian lihava ei saa olla. Imetysaikana tietysti sitten pitää taas olla parempaa ruokaa.
Kun kylvöt on nyt saatu päätökseen, miltä tuntuu?
− On se helpottava asia, mutta muut työt painavat kyllä päälle. Talon ja pihan kanssa on tekemistä, vaikka maataloushommissa onkin pikkutauko. Tosin pitäisi kyllä tehä hiehoille uusi erotusaitaus.
Mitä muokkaustoimenpiteitä (tänä vuonna) tehtiin?
− Kyllä meillä kaikki pellot kynnettiin, mitä kylvettiin. Vähän maalajin ja olosuhteiden mukaan kynnetään joko syksyllä tai keväällä. No sitten sen jälkeen ne äestetään ja ajetaan karjan lantaa. Se vähän riippuu, toisia äestetään enemmän ja toisia vähemmän. Voihan vaikka kiekkomuokkaimella ajaa.
Mitä pelloille kylvettiin ja miksi?
− Kylvettiin ohraa, kauraa ja sitten osalle pelloista ohra suojaviljaksi nurmelle. Sitten kokeiltiin sinimailasta yhdelle pellolle, jossa ohra-kaura on suojaviljana. Tulee meille vielä yks riistapelto, johon tulee rehukaalta ja kauraa.
Miten luomuviljely poikkeaa tavanomaisesta kasvien, työtapojen ja esimerkiksi rikkakasvien torjunnan suhteen?
− Ei voi käyttää apulantaa eikä kasvinsuojeluaineita (myrkkyjä). Kyntäminen on tosi tärkeää, ja sitten se sais onnistua hyvin. Kylvetään kunnolla vasta sitten, kun maa on tarpeeksi lämmin. Eli kylvetään myöhemmin. Muuten rikkakasveilla on paremmat olosuhteet menestyä. Pikakesannolla eli äestelemällä pari viikkoa ja myöhäisellä kylvöllä voisi olla myös mahdollista vähentää rikkoja, mutta polttoainettahan siinä kuluu ja maan rakenne kyllä kärsii.
Luomussa on aika vähän mahdollista kylvön jälkeen vaikuttaa rikkakasveihin, pelkästään puhdistusniitoilla (meillä). Viljelykierto on tärkeää. Pitää olla erilaisia kasveja. Väistämättä ilman myrkytystä neljävuotiaat nurmet tulee tiensä päähän. Sitte pitäis pitää ainakin yksi vuosi puhtaalla viljalla. Laitumien kanssa tosin tämäkin on vähän vaikeaa, ei lehmiä voi pelkästään metsässä pitää!
Luomussa pitää hyväksyä, että pellossa on montaa erilaista kasvia. Toiset maistuu eläimille, vaikkei niitä ole tarkoitus viljellä: lehmät syö melkein ensimmäiseksi voikukat ja pässi hevonhierakat.
Miten säät ja muut olosuhteet suosivat tänä keväänä kylväjää?
− Ihan hyvin periaatteessa. Liian kuivaa oli, että peltoja ei kannattanut muokata niin paljon kuin ois halunnut. Enempi muokkaus olisi vain aiheuttanut eroosiota. Mistä taas johtu se, että kylvettiin enemmän puhtaita viljakasvustoja kuin nurmea ja suojaviljaa (, jolloin tasainen pelto ei niin tärkeää). Kasvu on jäljessä myös kuivuuden takia.
Miten koneet kestivät käytössä?
− Hyvin. Rikkoutumiset on aina odottamattomia, mutta niitä sattuu. Työllä tai viimeistään rahalla niistä yleensä selviää. Rikkoutunut nostolaitteen rajoitin aiheutti kyllä melkoisen ketjureaktion, mutta onpahan sekin jo korjattu.
Milloin ja millaista satoa on odotettavissa?
− Nurmista kerätään pääsääntöisesti vain yksi sato. Toinen murskataan kesantomurskaimella. Se on viherlannoitusta. Viljasta lähinnä on tarkoitus saada siemenet seuraavien vuosien kylvöksi sekä pari tuhatta kiloa viljaa villasioille. Panostukset eivät viljan viljelyyn tänäkään vuonna olleet kovin merkittäviä − mikä myös näkyy tuloksessa. Aikataulu riippuu ihan säästä. Rehunteko menee varmaan heinäkuuhun. Pyritään saamaan kuivaa heinää myös tehtyä ja olkia viljasta kuivikkeiksi.
Osittain tehdään kahta satoa, ehkä ensi viikolla joiltain lohkoilta. Sonneille pitää olla parempaa ruokaa. Emojen ei tarvitse varsinkaan talvikaudella lihoa liikaa, jotta syntyvät vasikat pysyvät sopivan kokoisina. Lehmän koko vaikuttaa tiineytymiseenkin: liian lihava ei saa olla. Imetysaikana tietysti sitten pitää taas olla parempaa ruokaa.
RSS Feed