Meillä ei eläimillä juurikaan näy joulu, vaikka isäntä kyllä etukäteen tiedustelikin, että laitetaanko possuille jouluvalot. No äskettäin kyllä vaihdettiin hiehoille ja sonneille uudet kuivikkeet, mutta ei sitä erityisesti ajankohdan takia tehty vaan yleisen mukavuuden. Niillä on talvisin vähemmän tilaa kuin emoilla, joten paikat sotkeentuvat nopeampaa.
Yksi vuoden päämyyntitapahtumistamme on läheiset Talonpojan Navetan joulumyyjäiset. Täytyy oikein kehaista, että tunnelmallaan ne peittoavat monet muut myyjäiset jo pelkästään upeiden puitteidensa vuoksi! Tänä vuonnakin porukkaa oli navetan vintillä välillä ruuhkaksi asti, mutta mieleen jäivät myös keskustelut ja kuulumisten vaihto eri ihmisten kanssa. Lihatuotteidemme lisäksi meillä oli edellisvuoden tapaan muun muassa omatekoista ruisleipää myynnissä.
Tänä vuonna halusin olla mukana opettelemassa leivinuunin käyttöä alkulämmityksistä ja taikinoiden teosta varsinaiseen leipomiseen ja paistamiseen. Olen kyllä ennenkin ollut paikalla, kun anoppi on leivinuunia käyttänyt, mutta lähinnä on isännän kanssa paistettu jotain jo valmiiksi sopivissa lämpötiloissa. Täytyy todeta, että prosessi on pitkä ja työteliäs, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen! Itse uunin käyttö jo vaikuttaa tarkalta, mutta niinpä tuntuu liittyvän ruisleivänkin tekoon monta sieltä täältä ja eri ihmisiltä opittua niksiä ja neuvoa. Ruisleipien lisäksi uunissa valmistui nyt rieskaa, pizzaa, vuokakakkuja ja ohrapuuroa. Ja tietysti joulukinkku paistettiin paria viikkoa myöhemmin.
Jotta tilanne ei kävisi liian vakavaksi, niin laitetaanpa tähän loppuun vielä kuvasarja siitossonnistamme. Se on keksinyt oivan tavan saada rapsuteltua kutiavaa mahanalustaansa.
Nauttikaahan toisistanne ja mahdollisista vapaista!